Mii lea Riikkasearvi mirkonávddašeami vuostá (LMS)?

Riikkasearvi mirkonávddašeami vuostá (LMS) lea organisašuvdna man duogábealde leat ovddeš gárihuhttinmirkkuid geavaheaddjit ja mirkogeavaheddjiid bearrašat dahje oapmahaččat. Min deháleamos bargun lea fállat dutnje, gii leat lagasolmmoš  mirkogeavaheaddjái, dieđuid ja neavvagiid. Min barggu vuođđun leat vásáhusat maid sihke earát mii ieža leat vásihan.

Máid mearkkaša leat oapmahaš mirkogeavaheaddji olbmui?

Oapmahaččat sáhttet beaivválaččat vásihit váivašuvvama ja moivvi. Gárrenmirkováttisvuođaid sáhttá vásihit iežas bearrašis, ustibiin, dahje bargoustibiin. Gárrenmirkováttisvuođat leat lávdan viidát sihke  eatnandieđalaččat ja sosiála gerddiid rastá. Eai geasge leat čielga dieđut maid galgá dahkat ja geainna váldit oktavuođa go lagas olmmoš darvána gárrenmirkkuide. Mii diehtit ahte dan birra sáhttá leat váttis earáiguin hupmat.

Movt sáhttit mii LMS:s veahkehit du?

LMS veahkeha oapmahaččaid dieđuiguin, doarjagiin, ja vejolašvuođa deaivvadit earáiguin geat leat seamma dilis. Mii veahkehit du:

  • gieđahallat dáhpáhusaid ja ovdanbuktit iežas jurdagiid ja dovdduid
  • neavvut movt buoremusat sáhttá áimmahuššat iežas dearvvašvuođadárbbuid
  • vehkiin ja doarjagiin vai oažžut birget nođiin mat čuvvot go eallá ovttas olbmuin gii návddaša gárihuhttinmirkkuid, ja iežas rájáid mearrideames
  • gávdnat alddát dahje iežat fierpmádagas resurssaid, vai buoremusat sáhttá sihke iežas ja iežas eallindili hálddašit
  • oažžut dieđuid iežas vuoigatvuođain ja vejolašvuođain go lea oapmahaš mirkonávddašeaddjái

Váillahat go soapmása geainna sáhtát humadit?

Váldde oktavuođa minguin go deavddát dieđuid skovvái

Váldde oktavuođa minguin juogo šleađgaboastta bakte, dahje boađe min kontuvrii Tøyenis gos sáhtát minguin humadit.
Goappaš bálvalusat leat nuvttá. Livččen nu šiega ahte čálát manlágan gulahallama don sávat minguin.
Mii oaidnit du šleađgaboastačujuhusa, nu ahte dát ii leat bálvalusa mii dáhkida dievas anonymitehta.

  • Vástádus ságastallamis: Álggos mii oažžut du gažaldaga dahje reivve šleađgaboastta bakte, mii dasto sáddejuvvo jorgaleaddjái. Dasto šiehttat áiggi goas sáhtát boahtit min lusa ságastallat ovttas dulkkain. Dát bálvalus lea nuvttá.
  • Vástádus šleađgaboastta bakte: Álggos mii oažžut mii du šleađgaboastta, mii sáddejuvvo jorgaleaddjái. Dasto mii čállit vástádusa, sáddet jorgaleapmái, ovdal go mii vástádusreivve sáddet dutnje. Das sáhttá gollát gitta guokte vahku. Dát bálvalus lea nuvttá.

Dieđut gárrenmirkkuid birra

Ii leat nu álki fuomášit eará olbmo gárrenmirkogeavaheami. Lea maiddái nu ahte sáhttet leat eará sivat gárrenmirkováttisvuođaide. Dat mii lea oktasaš buot gárrenmirkkuin lea ahte dat váikkuhit návddašeaddji movtta. Fuotnánan koordinašuvdna ja váttisvuođat guovdilastimin leat maiddái gárihuhttima dovdomearkkat. Guhkibuš áiggi badjel sáhttá leat vejolaš fuomášit ahte buot ii leat nu go galggašii. Gárrenmirkogeavaheami signála vuolgá das makkár gárrenmirkkuid geavaha, dan olbmo eallinláhki lea, ja man guhká dát olmmoš lea geavahan lobihis gárrenmirkkuid. Dávjá sáhttá fuomášit rievdadusaid mirkogeavaheaddji láhttenvuogis, fysalaš rievdadusaid, jat ávdnasat lanjas ja lummas man birra berre suinna humadit.

Ii leat gal álki diehtit maid galgá bargat ja geainna sáhttá humadit go vásiha ahte lagas olmmoš geavaha gárrenmirkkuid. Mii diehtit ahte dan birra sáhttá leat váttis earáiguin humadit. Jus dus lea várohus, dahje dárbbašat eanet dieđuid, váldde minguin oktavuođa.

FÁKTADIEĐUT GÁRRENMIRKKUID BIRRA

Alkohola lea dat gárrenmirku mii viidámusat lea leavvan sihke Norggas ja riikkaidgaskasaččat. Alkohola lea oktasašnamahus kemiijalaš ávdnasiidda mat lea sullaláganat. Gárihuhtti ávnnas mii lea vuollagis, viinnas ja viinnis lea etanola. Čuozahus lea ahte dat návccahuhttá ja váiduda guovddáš nearvafierpmi, muhto jus unnán návddaša de das sáhttá  leat virkkosmahti beaktu.

Etanola lea lobálaš gárihuhttinávnnas Norggas badjel 18 jahkásaš olbmuide. Jus áiggut oastit alkoholajugástagaid mas lea badjel 22 % etanola dat lea gáibádus ahte leat badjel 20 jagi.

Smávva hivvodaga alkohola mearkkaša dábálaččat smávit vahátriskka dearvvaš olbmuide. Jus juhká stuorit hivvodaga alkohola de dat baicca oaiváduhttá dahje gárihuhttá, ja sáhttá dagahit bárttiid, vahágiid ja lihkohisvuođaid. Alkohola sáhttá maiddái láivudit máŋggaid dálkasiid ja gárihuhttinmirkkuid váikkuhusaid, ja dan movt rumaš reagere dáidda.

Cannabis lea oktasašnamahus daid golmma buktagiidda mat vulget cannabisšattus: hášša, marihuana ja cannabisolju. Guovddáš váikkuhanávnnas gohčoduvvo THC, mii rievddada buvttadeami ja buktaga mielde. Dábálaččat sáhttá juogo borra dahje borgguhit cannabismirko. Jođáneamos váikkuhus dahje beaktu lea go dan borgguha. Dalle geavahuvvo biipu, dahje nu gohččojuvvon ‘joint’ (sigareahtta mas cannabis ja duhpát lea seaguhuvvon oktii).

Cannabis beaktu dahje váikkuhus sáhttá juhkkojuvvon guovtti muttuide. Vuosttaš muddu, mii bistá oanehis áiggi, mearkkaša ahte váibmu coahkká jođáneappot, lassi borranmiela, oaivejorgása ja lassi jurddašeami. Dat nubbe muddu sáhttá bistit máŋga diimmu ja mearkkaša dávjá doaimmahisvuođa, vaikko dagaha eanet jurddašeami. Jeavddalaš geavaheddjiide oatnu nubbe muddu sakka. THC čatnasa buoideávdnasii rupmašis ja vuoiŋŋamaččain. Jeavddalaš geavaheddjiide mearkkaša dát guhkálmas doaimmahisvuođa ja dorvvuhisvuođa, ja dagaha ahte ollugat  borgguhit dávjjibut vai vásihit vuosttaš muttu jeavddalaččat. Psyhkalaš sorjavašvuohta cannabis mirkui sáhttá vásihuvvot garasin. Cannabis lea nu earáge gárihuhttinmirkkot ge ahte man sorjavaš geavaheaddji lea, geavaheaddji vásáhus, vuordámušat ja sosiála oktavuohta.

Syntehtalaš cannabinoiidat leat syntehtalaš gárihuhttinmirkkot main lea cannabis sullasaš beaktu. Dat lea bulvvarhámis lea gávdnojit máŋggalágan variánttain.  Dat vuvdojuvvojit neahttagávppiid bakte ja namat mat doppe geavahuvvojit leat Spice, Herbal smoke ja Herbal High. Dan dábálaččat borgguhit, muhto lea maiddái vejolaš borrat ja susttašit. Gárrenvuohta nanne miellalági ja gárrenvuođaváikkuhus sáhttá rievddadit hávkkalašvuođa ja návccalaš dilis, seahkáneapmái, váibmogákkahagá ja oaivejorgása. Dál eat dieđe gos dat buvttaduvvo, eatge man ollu váikkuhanávdnasat das leat. Dát dagaha dán stáđismeahttun gárihuhttinmurkun.

Suoskat khatmirko lea muhtun riikkain seamma kultuvrralaš ja sosiála doaibma maid go alkoholajuhkan lea oarjemáilmmis. Khat galgá leat varas, mii mearkkaša čoggojuvvon gaskal 2-4 beaivvi ovdal go galgá geavahuvvot,vai das galgá leat gárihuhttinbeaktu. Ovtta njálmmedievva khat suskojuvvo ja doalahuvvo guhká njálmmis dassážii go luoitá váikkuhanávdnasiid. Ávdnasat katinon, katin ja norefedrin levvet varrii vuohččecuocca bakte njálmmis, ja maiddái čoalis. Katinon hivvodat varas lea buot eanemus guokte diimmu maŋŋil go lea suoskagoahtán Khat.a. Lasttat suskojuvvojit golbma-njeallje diimmu ja váikkuhus daddjo dávjá leat sullalágan dan maid oažžu jus váldá stuorra meari koffeiinna ja unnit meari amfetamiinna (Khat váikkuhus lea mealgat unnit go amfetamiinna váikkuhus). Rumaš lieggana, váibmu coahkká jođáneappot, ja varradeaddu lassána. Gárihuhttinmirku gievruda miellalági ja geavaheaddji vásiha ahte nahkárat jávket ja son dovdá ilu ja movtta.

Jus geavaha ollu Khatšattu, de dat dagaha varradielkkuid čalmmiide ja heajos bániid, man lasttat dagahit. Khat sáhttá dagahit ahte liiggástallá iežas návccaid ja dagaha maiddái ahte iešdovdu lassána.

Kokaiidna lea okta dain mirkkuin mii buot eanemus dagaha sorjavašvuođa gárihuhttinmirkkuide. Kokaiidna lea bulvvarhámis. Dábáleamos návddašit dán mirko lea dan susttašit, ja dan sáhttá maiddái dálkkasnáluin cirkkuhit njuolga varrii ja dan sáhttá maiddái borgguhit kristálla hámis ja gohčoduvvo dalle Crack-Co­caine. Kokaiinnagárihuhttin lea árjjalaš, muhto bistteheapme, dábálaččat gaskal 15 ja 60 minuhta. Crackšattu borgguheapmi dagaha jođánis gárihuhttima, mii sáhttá leat garrasat go maid kokaiidnasusttašeapmi  dagaha, muhto dat láivu sullii 10 minuhta maŋŋil go dan lea váldán.

Kokaiidna dagaha stuorra noađi váibmui ja vuoiŋŋamaččaide. Fysalaš symptoma lea ahte váibmu coahkká jođáneappot go dábálaš, alla varradeatta, jođánis vuoiŋŋahaga, gollážat viidánit, deahkit darragohtet ja rumaštemperatuvrra. Mirkogeavaheaddji sáhttá šaddat stađuheapmin, moarrái ja issorasasát heađásmuvvá ja panihkkabalu. Gárihuhttimirkot dagahit alla iešdovddu ja dagaha ahte geavaheaddji iežas mielas orru leamen hui virkui ja áiceš.

LSD náhkehuvvo dábálaččat njálbmái, báberlihpu siste, ovttas dilddiin, dahje jugástagain. Dábálaš mirkomearri LSD 50 mikrográmmas gitta 200 mikrográmma rádjai. LSD váikkuhusat vulget das man ollu mirkkuid lea ovdalaččas geavahan, su guottut, biras ja mirkkohivvodaga mearri. LSD beaktu bistá gaskal 8 ja 14 diimmu. Go lea váldán LSD mirkkuid de dat sáhttá dagahit ahte geavaheaddji moivváska ja gaskkohagaid vásiha garra balu. KSD váikkuhusat eai leat nu garrasat rupmašii, muhto dagaha ahte gollážat viidánit, heajut borranmiela, váibmogákkahaga, ja dagaha ahte varradeatta ja rumaštemperatuvra lassánit.

Garra dahje dievaš gierdevašvuođa LSD:i ovdánahttojuvvo maŋŋil guovtte-golmma beaivásaš návddašeami ja jávká maŋŋil go lea návddašan mirko badjel golbma beaivvi.

GHB (gammahydroksybutyrat) gávdno sihke bulvvarin ja skuohppun, muhto Norggas vuvdet GHB dávjá golgi hámis. GHB golgi hámis lea juogo šelges dahje fiskeslágan ivnnis. Golggus sáhttá leat sitkatláganin ja hádja sulastahttá parafiinna. Geavaheaddji seaguhit dávjá GHB bruvssain ja máihlliin  danin go das lea nu garra smáhkka, geavahanmearri lea dávjá ovtta bruvsabohtalgoarkka dievva.

Váikkuhus sulastahttá alkohola. GHB sáhttá dagahit gárrenvuođa nu ahte geavaheaddji dovdá buorremielalašvuođa. Gárihuhttin deaivida sullii 15 gitta 30 minuhta maŋŋil go mirkko lea juhkan. GHB hivvodaga lea hui váttis merret, ja lea stáđismeahttun ávnnas mii sáhttá dagahit ahte geavaheaddji váldá badjelmeare stuorra mirkomeari.

Benzodiazepiinnat leat reseaptaávdnasat, muhto dat gávdnojit maiddai lobihis márkanis. Benzodiazepiinnain lea váidudeaddji váikkuhus ja oadjudit ja lotkkiidit deahkaid. Dálkkas geavahuvvo dainna ulbmiliin ahte dálkkodit gillámušaid go buohcá baluin, geasáhagain, oađđinváttuin ja jámálganváttuiguin. Dálkasat lea ollu geavahuvvon, muhto maiddái dálkasiid boasttugeavaheapmi gávdno. Boasttugeavaheami bakte lea dábálaš geavahit oadjudeaddji dálkasiid ovttas eará gárihuhttinmirkkuiguin. Go dálkasiid lea návddašan soames áiggi de dagaha sorjjasvuođa ja mirkoáibbašeami, ja ferte ipmirduvvot boasttugeavaheapmin mii mearkkaša ahte molssaeaktu lea ásahussii sirdojuvvot gos oažžut divššu sorjavašvuođas boatkanit.

Androgena Anabola Steroidat sáhttá juogo dálkkasnáluin cirkkuhit rupmašii dahje tableahtaid njiellat. Soames oktavuođain gávdno maiddái vuoiddas dahje dilddi hámis mii vuidojuvvo liikái. Ávnnas geavahuvvo dainna ulbmiliin ahte deahkkát ahtanuššet ja dán mirko geavahit goappaš sohkabealit. Muhtumat návddašit steroiddaid dihto áigodagaid – mii mearkkaša máŋggaid mirkomeriid dihto áigodagaid, dasto heaitit mirkkuiguin vissis áigái, ja fas mirkkuid váldit. Mirkonávddašeaddjit váldet dávjá iešguđetlágan steroiddaid mannolagas man gohčodit “stacking”. Steroidaid návddašeamis leat máŋga oalgeváikkuhusa, vássevaš (máhcaheapmi) jus heaittát návddašeames steroidaid, ja eará váikkuhusat leat bistevačča. Suhttu, čivhllit ja báljisnuvván leat dábálaš oalgeváikkuhusat. Maiddái sáhttá oažžut  vuoivvasvuolšši (hepatitt) danin go lea heajos buvttadanbirrasat.

Amfetamiidna lea guovddášárvvosmahtti ávnnas. Dál leat máŋga čuođi amfetamiidnačatnagasa ja amfetamiidna sullasaš ávdnasat. Dávjá gohčoduvvon speed, makka bihppor dahje lisser. Ávdnasiid njammet dávjá vuoiŋŋahatbohcciid bakte, muhto soapmásat váldet mirkkuid dálkkasnáluin vai vásihit jođanis ja garraset gárihuhttima. Amfetamiidna ii dušše váikkut vuoiŋŋamaččaid, maiddái váimmu, geahppáid ja orgánaid rupmašis. Metamfetamiidna lea kemihkalaččat lahkalaga amefetamiinna mirkošlájain, ja váikkuhusat amfetamiinnain ja metamfetamiinnain leat measta seammaláganat. Metamfetamiidna liekkaduvvo ovdal go suova sisa vuigŋet. Metamfetamiidna sáhttá dávjá dagahit garraset gárihuhttima go maid amfetamiidna dahká. Beavttut mirkkuin lea dávjá gozusvuohta, heajut borranmiella, alva, jierisvuohta ja hupmái. Návddašeaddji, go mirkkuid lea váldán, dávjá badjelmearálaččat árvvoštallá iežas návccaid, ja mirkkut dagahit ligge noađi váibmui ja varrasuonaide. Paranoia ja jierisvuohta lea dábáleamos oalgeváikkuhusat.

Ecstasy lea syntehtalaš kemiijalaš ávnnas, mii leat sihke áhpasmahttii (dagahit guovddášarvvosmahttima ja doaivuma (hallusinašuvnnaid, dihtomielaviiddideaddjin). Ecstasy vuvdojuvvo dábálaččat tableahttan dahje ivdnejuvvon skuohpus ja mihtilmas symbolaid nugo modji njálmmi ja ráfimearkka ja leat buddestat namat E, XTC, lovedrug, knips jna. Čuozahusávdnasat mat leat Ecstasy:s lea dávjjimusat MDMA (metylen-dioksi-metamfetamiidna).

(metylen-dioksi-metamfetamiidna). Gárihuhttinmirkot leat tableahttan. Ovdagihtii lea váttis diehtit man garrasit mirkkot leat, nu ahte MDMA mirkkuid njiellan sáhttá leat várálaš. MDMA dagaha jođánis   ja moivvas lihkostuvvan vásáhusa, man sáhttá guhkes áiggi vásihit, ja garra ja mearkkašahtti goarádusovddu. Sáhttá gollat veaháš áigi ovdalgo go mirku dovdagoahtá rupmašis. Dalle sáhttá dáhpáhuvvat ahte  mirkogeavaheaddji váldá badjelmeare ollu mirku vai galgá gárihuvvat. Gárihuhttindilli dagaha ahte návddašeaddji dovdá vuoŋisvuođa seammás go vásiha ollu. Váttisvuohta lea ahte hárve diehtá mii lea dan tableahtas man borra. MDMA lassin aktivitehtii sáhttá dagahit noađi váibmui ja vuoiŋŋamažžii.

Gárrendilli dábálaččat ii vásihuvvo ovdal sullii 30 minuhta maŋŋil ja sáhttá bistit 2-3 diimmu, vejolaččat guhkibut. Mokta lassána seammás go hávskásvuohta lassána, liige energiija seammás go áigedovdu uhccána. Ecstasy návddašeapmi dagaha jođáneappot váibmocoahkkima, alit varradeatta  seammás go rumaštemperatuvra lassána. MDMA orru garrasit váikkuheames vuoiŋŋamaččaid serotoniinna ávnnasmolsuma. Serotoniinnas mearkkašupmi lea ahte dat mudde ilu, balu, miellalági ja nahkáriid, ja dat lea maiddái dehálaš go galgá dulkot dovddaipmárdusaid.

Opioiidat lea oktasaš namahus máŋggaid ávdnasiidda mat vulget opiumsvalmue (opiater) šattus, dahje goansta buvttaduvvon ávdnasiin main lea sullii seamma váikkuhus. Váikkuhusat heroiinnas ja eará opioidain vuolgá das man stuorra meari váldá, makkár hárjáneapmi návddašeaddjis lea mirkkuid návddašit, makkár birrasis mirkku váldá ja movt dan váldá.

Opioidaid geavaheapmi vuolggaha buorredohkálašvuođadovddu, dagaha ahte ieškritihkka njiedjá seammás go šaddá berošmeahttun čuolbmabeliide maid vásiha ja gullá beaivválaš eallimis. Gárrendilli sáhttá dagahit duohtavuođaspiehkasteami ja dagaha ahte mirkoborri šaddá berošmeahttun go vásiha nealggi ja bákčasa iige beroš beaivválaš  dárbbuin. Mirkováikkuhus sáhttá maiddái ahte mirkonávddašeaddji vásiha stađuheami ja váibbasvuođa, oktanaga váibmogákkahagain ja vuovssademiin. Dábálaš heroiidnamearri bistá dábálaččat gaskal 4 ja 6 diimmu, muhto dat gal sáhttá sakka rievddadallat. Oanehis áiggi maŋŋil go lea váldán heroiinna de dat nuppástuhttojuvvo gaskabuktagii mii maiddái jođánit rievdá morfiidnii rupmašis. Ávdnasa lea vejolaš goččas mihtidit gitta 3-4 jándora maŋŋil go daid lea borran.